Siemenen rakenne
Se mitä me tavallisesti kutsumme sokerijuurikkaan siemeneksi, on oikeastaan pieni hedelmä (pähkylä). Varsinainen siemen sijaitsee viisikärkisen hedelmämaljan sisällä pienen kannen peittämänä. Hedelmämaljan pohjalla on pieni aukko – huokonen. Tämän kautta vesi ja happi pääsevät sinne itämisvaiheen aikana. Varsinaisessa siemenessä on alkio, josta kehittyy itu, sekä vararavintoa (tärkkelystä), josta itu saa taimistumisvaiheessa energiaa.
Kun kansi on otettu pois, näkyy varsinainen siemen.
Siemenpähkylän koko riippuu osittain lajikkeesta – perimästä – osittain siemenen viljelyalueella vallinneista olosuhteista. Lämpimässä ja kuivassa ilmastossa syntyy useimmiten pienempi hedelmä kuin, jos sama lajike viljellään viileämmässä ja kosteammassa ilmanalassa. Pölytysvaiheen sääoloista riippuen jotkut pähkylät saattavat jäädä ontoiksi, ”tyhjiksi siemeniksi”.
Esipuhdistus ja puhdistus
Siemenen esipuhdistus tapahtuu seuloilla, jotka erottavat vieraat siemenet ja karkeat epäpuhtaudet kuten esim. varsiston ja lehtien jätteet. Näin saadaan poistetuksi noin 20 %. Tämän käsittelyn jälkeen otetaan automaattisesti näyte, joka on lisälajittelun ja laatutestien pohjana sekä siemenviljelijän saaman maksun perusteena.
Ennen kuin varsinainen puhdistus aloitetaan, viljelijän jokainen siemenerä jaetaan kolmeen kokoluokkaan. Koon mukainen lajittelu on tarpeen siemenen joutuessa tärypöydälle, jossa erottelu tapahtuu siemenen ominaispainon perusteella, sekä hiottaessa, jolloin siemenen epäsäännöllinen muoto tasoitetaan. Siemen kulkee triörien läpi, jolloin saadaan poistetuksi lisää epäpuhtauksia ja vieraita siemeniä. Tärypöydän avulla poistetaan sekä tyhjät että huonosti kehittyneet siemenet. Laatutestejä varten otetaan uusia näytteitä.
Hionta
Kaikki kolme puhdistettua fraktiota hiotaan, lajitellaan koon mukaan ja käsitellään jälleen tärypöydällä. Hionnassa poistuu suuri osa paksusta siemenseinämästä, ja samalla itämistä haittaavat ainekset vähenevät. Näin siemenen veden- ja hapenottokyky paranevat oleellisesti. Hionta myös pyöristää siemenen muotoa ja helpottaa pilleröintiä. Hiottu siemen seulotaan oikean kokoisen fraktion saamiseksi ja mahdollisten kaksoisitujen poistamiseksi. Sen jälkeen siemen lajitellaan tärypöydällä ominaispainonsa mukaan. Siemenerä koostuu nyt hyvin kehittyneistä ja tasaisesti hiotuista siemenistä.
Prosessia valvotaan ja säädellään jatkuvasti siemenen laatuanalyysitulosten perusteella kiinnittämällä huomiota yksi-ituisuuteen, kehitysasteeseen, yksikköpainoon jne. Siemenen itävyys testataan laboratoriossa lämpötilan ja kosteuden puolesta sekä optimaalisissa että stressiolosuhteissa.
Vain ne siemenerät, jotka täyttävät Syngentan korkeat laatunormit hyvin, ohjataan pilleröitäviksi ja markkinoille.
Kun yksi-ituinen siemen tuli markkinoille 1960-luvulla, ilmeni tarve kylvää siemen heti lopulliseen kasvutiheyteen, ja niin kehitettiin pilleröintitekniikka.
Sokerijuurikkaan siemen on muodoltaan epäsäännöllinen. Pilleröimällä siitä on saatu pyöreä ja tarkkuuskylvökoneella helpommin kylvettävä. Nykyisin pilleröintimassaan on mahdollista sijoittaa myös erilaisia kasvinsuojeluaineita, ja se edesauttaa vähentämään sokerijuurikkaan viljelyssä käytettävien kasvinsuojeluaineiden kokonaismäärää.
Maahan päästyään pilleröity siemen tarvitsee itääkseen vain vettä ja happea. Kuivissa kasvuolosuhteissa happea on maassa runsaasti kun taas vedensaanti on rajallista. Märissä oloissa tilanne on päinvastainen, toisin sanoen maassa oleva runsas vesi painaa ilman pois, ja siemen voi käyttää hyväkseen vain veteen liuennutta happea.
Kun nykyinen pillerimme kehitettiin, oli tavoitteena, että se menestyisi maassa sekä märissä että kuivissa olosuhteissa. Tämä ratkaistiin luomalla pillerirakenteeseen vedenläpäisyltään useita erilaisia kerroksia.
Uloimmalla täytekerroksella on vettä kerääviä ominaisuuksia, ja se imee itseensä helposti maahan sitoutunutta vettä kosteudesta riippumatta. Sisäkerros pidättää vettä rajallisemmin, ja se voi säädellä veden määrää, joka kulkee kerroksen läpi siemenen käytettäväksi. Jos vettä on tarjolla liikaa, kerros pyrkii hylkimään sitä. Kuivissa olosuhteissa sisempi kerros kuljettaa kuitenkin koko sen vesimäärän, joka on käytettävissä.
Pilleröinti tehdään kahdessa vaiheessa. Ensin siemen muotoillaan sopivan kokoiseksi; tavoitteena on 3,75–4,75 millimetrin pilleri. Sen jälkeen se kuivataan ja välivarastoidaan, kunnes tiedämme, mitä peittausainetta asiakas haluaa. Toisessa vaiheessa käsitellään siemenen pinta. Silloin lisätään kasvinsuojeluaineita ja lopuksi Syngentan siemenelle ominainen sininen väri. Sen jälkeen siemenet pakataan pusseihin 100 000 siementä käsittäviksi yksiköiksi.
Pintakäsittely
Tavoiteannos eli torjunta-aineiden määrä yksikköä kohti on sovitettu sellaiseksi, että se antaa tehokkaan suojan vahingoittamatta siementä tai kasvia itämis- ja taimistumisvaiheessa.
Jos torjunta-aine on jakautunut siemeniin epätasaisesti, se heikentää laatua:
- Liian pieni annos lisää sieni- ja tuhoeläinvahinkojen vaaraa.
- Liian suuri annos heikentää itämistä.
Jotta suoja tuholaisia vastaan on hyvä, on tärkeää, että kaikissa siemenissä on sama määrä torjunta-ainetta. Niinpä Syngenta lisää nykyään kaikki torjunta-aineet pintakäsittelyvaiheessa, jotta:
- viljelijöiden torjunta-aineisiin liittyvät erityistoiveet tulevat paremmin täytetyiksi
- saadaan aineet tasaisesti jakautumaan
- parannetaan torjunta-aineiden kestävyyttä varastoinnin aikana
- säilytetään ympäristö puhtaampana valmistuksen aikana.
Joka siemenerä saa Valtion Siementarkastajan (SUK) antaman sertifiointinumeron ja etiketin. Etiketti on joka yksikössä, ja siitä käy ilmi sertifiointinumeron lisäksi lajikkeen nimi, siemenerän tarkistusnumero, siemenen koko, sieni- tai tuholaisvalmisteiden käyttö, viimeinen näytteenottopäivä ja mahdollisesti muuta tietoa.
Siemenerän numero on hyvin tärkeä. Sen avulla on mahdollista jäljittää siemen ketjussa taaksepäin - aina käytettyyn kantasiemeneen asti.
Peittaus
Sokerijuurikkaan siemen peitataan erilaisilla kasvinsuojeluaineilla, jotka antavat pellolla mahdollisimman hyvän suojan sienitartuntaa ja tuholaisia vastaan. Kussakin maassa käytetään siellä hyväksyttyjä peittausaineita. Sokeriteollisuus ja juurikkaanviljelijät kokeilevat eri tuotteita ja valitsevat käytettävät aineet tulosten perusteella.
Fungisidit suojaavat siementä sienitartunnoilta itämis- ja taimistumisvaiheessa. Aphanomyces, Rhizoctonia, Pythium ja Phoma ovat tavallisimmat sienitaudit, joita vastaan peittauksella saadaan hyvä perussuoja.
Insektisidit suojaavat taimistumisvaiheessa erilaisilta tuhoeläinten aiheuttamilta vahingoilta. Suojan teho ja kestävyys riippuvat peittausaineesta. Tässäkin markkinoiden vaatimukset ja säännöt sanelevat, mitä peittausainetta saa käyttää. Yhä useammassa maassa on siirrytty käyttämään tehokkaita, ympäristöä säästäviä valmisteita, jotka ovat laaja- ja pitkävaikutteisia.